Pakko myöntää, että joskus,
kun se likimmäinenkin lähikauppa
oli aivan liian kaukana horisontissa,
kodin kylmäkaapin ainoa anti,
eräpäivänsä ylittänyt pinaattiohukaisrivistö
oli kuin ykköspalkinto:
ohukainen lähes identtinen
kultamitalin muotokieleen,
kumpainenkin
hammaspuraisuin oikeaksi todistettu.
Valurautapannulla paistettu valmistuote,
joutsenmerkillä varustettu
ruokaa-omasta-takaa
oli enemmän kuin ilo löytää
omasta edestä.
Pakkauksen tarjoiluehdotuksesta täysin poiketen
nämä ohukaiset päätyivät huuhteluun
ei-enempää-tai-vähempää kuin
ei-enempää-tai-vähempää kuin
samppanjalla,
huushollin ainoalla ruokajuomalla,
merkkipäivistä säästyneellä
superkuplivalla.
Mikä mahtava mieliä kohottava jälkimaku
pinaattilätyssä!
Aivan turhaan eineksiä mollattiin
ja ei sillä eräpäivälläkään näköjään
niin nokonnuukaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti